Kansainvälinen
miesten päivä sujahti ohitse ilman sen kummempaa huomiota. Mitä nyt muutaman Facebook-vitsin
kirvoitti. Taisipa joku nainenkin mielensä pahoittaa, kun vuodessa on kuulemma jo
364 miesten päivää. Itse en saanut kukkia tai edes munkkikahveja työpaikalla,
mutta en rehellisesti sellaisia odottanutkaan. Päivän puheenaihe tuntui olevan
kepulainen Kevan soon-to-be-ex toimitusjohtaja, jonka ajojahti on saanut
sellaisia piirteitä, että pistää miettimään jahdattaisiinko häntä samalla
kiimalla, jos hän olisi mies.
Kuvassa joku muu kuin Kevan teejii. |
Tasa-arvoasiain
neuvottelukunta, on paitsi melkoinen nimihirviö, sosiaali- ja terveysministeriön
yhteydessä toimiva elin, joka pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa
yhteiskunnassa. Varsin kannatettava tavoite sinänsä. TANE jakaa vuosittain Miehen työ -palkinnon omien sanojensa mukaan henkilölle tai
taholle, joka on työllään tai muilla ansioillaan edistänyt sukupuolten välisen
tasa-arvon toteutumista erityisesti miehiin tai poikiin liittyen, edistänyt
miesten ja poikien emansipaatiota sekä purkanut kapeita sukupuolirooleja. Kannatetaan tätäkin. Erityisesti
miesten emansipaatiota.
Kuvassa ammattilainen |
Armeijatavaran
luukuttamiseen keskittynyt Varusteleka on herättänyt närää kyseenalaisella
mainonnallaan. Kun kaupan verkkosivujen copytekstejä lukee, niin on helppo
uskoa, että tiukkapipoisemmalla saattaa herne sujahtaa nenään. Sen verran kieli
poskessa on eräistä 1900-luvun Euroopan sotilashistoriaan liittyvistä asioista
nimittäin sentattu. Viimeistään siinä vaiheessa kun baretin myyntitekstissä
mainostettiin, että ”kansanmurhatessa tulee näyttää ammattimaiselta”, napsahti Mainonnan eettiseltä
neuvostoltakin jo nuhteet. Samassa päätöksessään neuvosto kuitenkin hyväksyi
vaimonhakkaajapaita-termin käytön hihattomasta aluspaidasta.
Mainonnan
eettisen neuvoston nuhteilla ei käytännössä katsoen ole mitään merkitystä, jos niistä
ei herkkä copywritersielu yöuniaan menetä. Varusteleka päättikin iloisesti pitää
kyseenalaista mainetta herättäneet kansanmurhaajamainostekstinsä sivuillaan. Sen
lisäksi Varustelekan pojat päättivät pistää pystyyn kampanjan, jossa 50%
jokaisesta myydystä vaimonhakkaajapaidasta lahjoitetaan perheväkivallan uhrien
auttamiseen.
Joku voi
olla sitä mieltä, että tässä vitsaillaan vakavalla asialla. Itse taas koen,
että nyky-yhteiskunnassamme jeesusteleville kukkahattutädeille ja muille sensurointivimmaisille
yltiöhysteerikoille on annettu aivan liikaa huomiota. Varustelekan perustajalle
Valtteri Lindholmille nostan lasillisen hyvää irlantilaista viskiä, ja toivon
että yritys jatkossakin pitää ronskin linjansa mainonnassaan eikä lakkaa piristämästä meitä, jotka uskomme, että yrityksellä on oikeus osoittaa huonoa makua mainonnassaan niin halutessaan.